Kuva Anni Jauhiainen

Miten Patella ja Kakella menee, kun luovutusikään on aikaa enää yksi kuukausi?

Kuten jo aiemmin on todettu, niin vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää pienten kissojen arjessa. Tästä syystä pienten herrojen henkilökunta oli joutunut poistamaan verhotkin ikkunoista. Ja niissä, kun olisi ollut niin mukava kiipeillä. Henkilökunta oli huolissaan pienten viikareiden turvallisuudesta, kun intoa löytyy järkeä enemmän. Nyt täytyy siis tyytyä kiipeilemään esimerkiksi pattereiden päällä.

Kuva Tuija Huuhtanen

Nykyään kissatkin ovat edistyksellisä teknologian käyttäjiä. Pojat ovat päässeet Miina-tädin kanssa pelaamaan kärpäspeliä. Kake tosin sai pelin sekaisin useita kertoja pelailun tiimellyksessä.

Kuva Tuija Huuhtanen

Pari viikkoa sitten pääsitte näkemään myös meidän tulevan kissan. Hän on jatkossa mukana postauksissa varmasti tavalla tai toisella. Enkä malta olla kertomatta vähän lisää hänestä nytkään.

Tosin tähän väliin on pakko sanoa, että alussa oleva Annin ottama kuva Myystä on aivan mahtava. Eikö olekin hurmaavan valloittava kissa!

Myy on siskonsa kanssa lähes 900 g painoinen ja veli lähentelee jo kiloa. Maitobaari on näillekin pienokaisille vielä mieluisa aina silloin, kun emo malttaa olla aloillaan. Emolla tosin on kevättä rinnassa ja tiedätte kyllä, mitä se kissojen kohdalla tarkoittaa.

Kuva Pälvi Niemi

Täälläkin pienillä kissoilla on kova meno. Siinä joutuvat isommat väistämään alta pois, kun oikein vauhtiin päästään. Tällä viikolla pennut ovat alkaneet pitämään puoliaan herkkujen suhteen. Jos joku lähestyy herkkujen aikaan, niin murinan kanssa tunkeilija ajetaan pois. Saattaa siinä samalla tämä tunkeilija saada kuonoonsakin.

Kuva Anni Jauhiainen

Pate ja Kake ovat yhden viikon vanhempia, kuin Myy sisaruksineen. Olen moneen kertaan kiittänyt hyvää onnea, että meille on reilun kuukauden kuluttua tulossa tyttökorat. Pentuja ei ole tällä hetkellä oikein tarjolla ja ehdin jo varautua siihen, että Maire olisi saanut kaveriksi pikkuveljen. Meillä kävi siis ihan oikeasti todella hyvä tuuri, että Kattihovin kaikkia pentuja ei oltu varattu ja tilanne on nyt tämä, mikä on.

Jos hyvin käy, niin menemme pääsiäisen aikaan katsomaan jälleen kissoja. Jotain helpotustahan tähän pentukuumeeseen on välillä saatava, että malttaisi odottaa vielä huhtikuun viimeiselle viikolle.

Palaillaan!

Ansku